Navigointi radioaaltojen avulla

Navigointi radioaaltojen avulla

Lennonjohto, eli kaikki maan päällä tapahtuva toiminta ilmassa olevien lentokoneiden turvallisuuden takaamiseksi, sisältää hurjan määrän teknologiaa. Teknologian kehitys on mahdollistanut sen, että pian tulevaisuudessa uutisoidaan mahdollisista kauko-ohjattavista lennoista. Teknologian ja paikannusmahdollisuuksien parantuessa lennonjohdon pääasemia yhdistetään kattamaan yhä suurempia alueita.

Lennonjohdon tehtävä on viestiä

Paikalliset, maasta käsin toimivat lennonjohtotukikohdat viestittävät toinen toisilleen erilaisia asioita, mikä tekee jatkuvasti kasvavasta lentoliikenteestä sujuvaa ja jouhevaa. Ruuhkaisimmissa tukikohdissa tämän tehtävän tärkeyttä ei voi riittävästi korostaa. Nopeuteensa verrattuna ilmailualukset ovat näkyvyyden suhteen varsin huonosti varusteltuja . Valtavastakin lentokoneesta on vain pienen kaistaleen näkymä suhteutettuna siihen, kuinka paljon kokonaisuudessaan olisi huomioitavaa. Ilmatilassa lentävien koneiden määrä on jatkuvassa kasvussa, ja on luonnollista, ettei jokainen lentäjä voi vain luottaa omaan navigaatiokykyynsä, koneessa olevista tutkista huolimatta. Lennonvarmistuspalvelut ovat suuri osa koko ilmailualan kokonaisuutta, ja suurimpana yksittäisenä tekijänä luomassa uusia teknologisia keksintöjä. Yksittäisestä GPS -paikannuksesta ei ole kyse, vaan lennon navigointi tapahtuu monella eri navigointijärjestelmällä.

DME on yksi yleisimmistä ilmailualan järjestelmistä, jolla koneita paikannetaan. Nimi tarkoittaa etäisyydenmittausjärjestelmää, joka kertoo senttimetrien tarkkuudella aluksen sijainnin. Järjestelmä toimii radioaaltojen avulla, ja sen vuoksi tätä järjestelmää käytetään aina VOR-radiomajakoiden läheisyydessä. VOR-radiosignaalit kertovat puolestaan tarkemman sijainnin majakkaan nähden. Radiaaliyksikkönä tunnettu lentäjien navigointiapu kertoo magneettisen suunnan majakan suhteen. Radiosignaalia hyödyntävät teknologiat ovat hyvin summittaisia, mutta sitäkin varmempia.

GPS-paikannus on jokaiselle hyvin tuttu jo auton ja puhelimen navigaattorin ansiosta. Kuitenkin tämän paikantamismuodon huono puoli on se, ettei signaalia ole käytettävissä läheskään kaikkialla. Kuitenkin voisi todeta niin, että tätä signaalia on riittävästi, sillä jokainen ruuhkainen ilmatila on taatusti GPS:n avulla paikannettavissa. Aiemmin mainitut radioaaltoja hyödyntävät signaalit kertovat summittaisen suunnan ja etäisyyden, mikä auttaa paljon esimerkiksi merten yli lennettäessä. Lentokoneessa itsessään olevat luotaimet puolestaan kertovat aluksen korkeuden, jotta valtameren yli lennettäessä esimerkiksi jokin merieläin ei pääse hyppäämisetäisyydelle. VOR- ja DME-teknologiat ovat korvanneet historiallisemmat, vieläkin summittaisemmat tekniikat jo 1990-luvulla, ja tätä navigointijärjestelmää parannetaan aina vain kattavimmilla GPS -verkoilla.